Voisin kai sanoa noin masennuksesta, se on ollut kanssani niin pitkän aikaa. Niin kauan kuin muistan, oikeastaan. Tuntuu välillä etten muista enää mitä on olla terve, kuka minä silloin olen, mitkä osat ns. persoonallisuuttani on tervettä Tui:ta ja mitkä puolestaan si sairauden värittämää. Tuntuu kuin sisälläni olisi sumua ja muureja, labyrintti jota en osaa kulkea läpi. Terapeutti on kai se joka yrittää sitä kanssani ratkoa, miten siellä kuuluisi kulkea.

Tiistaina lääkäri nosti lääkitystä. Ehkä tämä kääntyisi joskus taas voiton puolelle. En tiedä.